keskiviikko 18. marraskuuta 2026

Orhan Pamuk: Punatukkainen nainen

 

Punatukkaisen naisen ensimmäisessä osassa kertoja Cem on kesätöissä mestari Mahmutilla. Cem on lukiolainen, joka tarvitsee rahaa yliopiston valmennuskurssiin. Hänen isänsä on jättänyt perheen, mistä poika on katkera. Mahmut on kaivonkaivaja. Vielä 1980-luvun puolivälissä kaivo kaivettiin käsin, eli työ oli raskasta, vaikka Cemin ei tarvinnut laskeutua kaivoon. Kesän aikana Cem kiintyy mestariin.

”Mestari Mahmutin mukaan mestarin ja oppipojan välisen suhteen salaisuus oli siinä, että se muistutti isän ja pojan välistä suhdetta. Mestarin velvollisuutena oli isän lailla rakastaa, suojella ja kouluttaa oppipoikaansa.”

Kaivoa kaivetaan pitkään. Cem on huolissaan. Eikö mestari löydä vettä? Kesällä tapahtuu muutakin. Cem ihastuu punatukkaiseen naiseen, jonka hän näkee – ja myöhemmin tapaa – läheisessä kylässä.

Ensimmäinen osa on parasta Punatukkaisessa naisessa. Se päättyy niin järkyttävällä tavalla, että lukeminen piti lopettaa hetkeksi, jotta tunne tasoittuisi. Toisessa osassa seurataan Cemin elämää vuosikausia eteenpäin, ei tietenkään niin hitaasti edeten kuin kaivon kaivamisessa. Cem jää etäisemmäksi.

Pamukin Istanbuliin sijoittuvissa kirjoissa tarkastellaan aina kaupungin muuttumista joko pääaiheena tai sitä sivuten. Tässä kirjassa Istanbulin kasvamista katsotaan uudesta näkökulmasta. Cem olisi alun perin halunnut kirjailijaksi, mutta hän kouluttautuu geologian insinööriksi, ja hänestä tulee menestyvä rakennusurakoitsija. Hänen aikanaan Istanbul laajenee alueelle, jossa hän oli kaivamassa kaivoa mestari Mahmutin kanssa.

Punatukkaisen naisen varsinaisena aiheena on isän ja pojan välinen suhde. Cemillä ja hänen vaimollaan ei ole lapsia, mutta he tutkivat perusteellisesti Oidipuksen kohtaloa ja Kuninkaiden kirjan Rostamin ja Sohrabin tarinaa. Oidipus tappoi isänsä, mutta Rostamin ja Sohrabin taistelussa kävi toisinpäin: isä surmasi pojan. Cem, hänen isänsä, mestari Mahmut ja punatukkainen nainen muodostavat suhdeverkon, joka ei ole aivan suoraviivainen, mutta jonka seurauksena lukija odottaa, kumpi tarina toteutuu lopulta, Oidipuksen vai Rostamin ja Sohrabin.

 

Orhan Pamuk: Punatukkainen nainen
Suomentanut Tuula Kojo
Tammen Keltainen kirjasto 2019, 322 s.
Turkinkielinen alkuteos Kırmızı Saçlı Kadın 2016

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.