lauantai 18. lokakuuta 2014

Cormac McCarthy: Menetetty maa

Menetetyn maan lukemista häiritsi kovasti se, että olen katsonut kaksi kertaa kirjaan perustuvan Coenin veljesten ohjaaman elokuvan. Elokuva on hyvä ja tehokas. Lukiessani minulle selvisi, että elokuva seuraa kirjaa todella tarkasti, paljon tarkemmin kuin kirjoihin perustuvat elokuvat yleensä. Tiesin siis koko ajan, mitä seuraavaksi tapahtuu ja miten kaikki päättyy. Lukeminen meni enemmän elokuvan ajattelemiseksi kuin sen miettimiseksi, mitä kirjassa sanotaan.

Alussa Llewelyn Moss osuu sattumalta paikalle, jossa huumekauppiaat ovat selvitelleet välejään. Moss löytää monta ruumista, yhden kuolevan miehen, heroiinia ja paljon rahaa. Hän ottaa rahat ja saa peräänsä ”kaikki”, kuten hän itse sanoo.

Yksi kaikista on epäinhimillinen tappaja Anton Chigurh (jota elokuvassa esitti hyytävästi Javier Bardem). Seriffi Bellin mielestä hän on ”tuhon profeetta”. Bell puolestaan on humaani hahmo. Häneen kiteytyy kirjan alkuperäinen nimi No Country for Old Men. Bellin uran alussa rikollisuus oli toisenlaista kuin nykyisin. Hän ei ymmärrä, miten tähän on tultu ja mihin lopulta päädytään. Milloin maan hajoaminen alkoi? Vietnamin sodasta vaiko jo sitä ennen? Chigurhin käsittämättömät teot vahvistavat seriffi Bellin päätöksen jättää virkansa.

Menetetyssä maassa on raakoja kohtauksia. Lainaan lopuksi yhtä, joka ei ole mitenkään pahimmasta päästä, mutta kuvaa Chigurhia.
”Mies katsoi Chigurhia. Hän katsoi uutta päivää joka oli hämärtymässä hänen ympärillään. Chigurh ampui häntä otsaan ja jäi sitten katselemaan. Katselemaan miten hiussuonet katkesivat hänen silmissään. Miten valo katosi. Miten Chigurhin oma kuva himmeni tuossa haaskatussa maailmassa.”
Cormac McCarthy: Menetetty maa
WSOY 2006, 263 s.
Suomentanut Raimo Salminen
Päällys Tuula Mäkiä
Englanninkielinen alkuteos No Country for Old Men 2005

4 kommenttia:

  1. Luen parhaillaan Cormacin Kaikki kauniit hevoset teosta, josta on tehty filmi, jota en ole nähnyt. Tässäkin pyssy on paukkunut, mutta sitä ei ole kuvattu ainakkan vielä ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämäpä sattui. Odotan postaustasi. Vaikka Menetetty maa oli kirjaston jännityshyllyssä ja itsekin merkitsin sen dekkariksi, niin siinä käsitellään suuria ja vakavia asioita.

      Poista
    2. Päästiin kyllä väkivallankin ytimeen ja bloggauspäivä on 1.11, ja linkkasin tämän sinun juttusi siihen loppuun. En valitettavasti pitänyt kirjasta.

      Poista
    3. Kiitos linkityksestä! En osaa edes sanoa, pidinkö kirjasta Menetetty maa, koska elokuva esti minua suhtautumasta kirjaan kirjana.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.