Antti Tuomaisen viime vuonna ilmestynyt
rikosromaani Kaivos sattui olemaan
kirjaston Bestseller-hyllyllä, joten otin sen siitä mukaani.
Kaivoksen aihe on ajankohtainen. Pohjoisessa Suomessa
sijaitseva kaivos horjuu konkurssin partaalla ja saastuttaa ympäristöä. Toimittaja
Janne Vuori pureutuu asiaan omilla tutkimuksillaan sekä edesmenneen
kollegan papereiden avulla.
Kaivosyhtiön johtoryhmän jäseniä alkaa kuolla
tavoilla, joita ensin luullaan luonnollisiksi, mutta jotka osoittautuvat
murhiksi. Myös toimittajakollega on kuollut auto-onnettomuudessa, joka
vaikuttaa epäilyttävältä.
Kaivos on melkeinpä enemmän perhedraama kuin
jännityskirja, vaikka ruumiita tulee ja toimittajakin joutuu vaaraan. Janne
Vuoren oma tuore avioliitto rakoilee, koska hän asettaa työn vaimon ja tyttären
edelle. Hänen oma isänsä on lähtenyt tiehensä pojan ollessa yksivuotias. Nyt
isä ilmestyykin Helsinkiin kolmenkymmenen vuoden jälkeen ja haluaa tutustua
poikaansa. Isä on niin epäuskottava hahmo, että se häiritsi koko kirjan
lukemista. Hän oli vain liikaa minulle. Kirjan lukeneet ymmärtänevät, miksi.
Luin viime vuonna Tuomaisen edellisen kirjan Synkkä niin kuin sydämeni, jossa oli
hienosti tavoitettu nimen mukainen synkkä tunnelma. Valitettavasti Kaivos jäi selvästi samasta tasosta.
Antti
Tuomainen: Kaivos
Like
2015, 326 s.
Harmillista, että teos oli pettymys. Ehkä pojan isän olisi ollut parempi olla palaamatta, kun oli jo niin kauan ollut poissa poikansa elämästä. :) :) :)
VastaaPoistaEpäuskottavuus johtui lähinnä isän ammatista ja hänen suhteestaan kirjan rikoksiin.
Poista