Tappajat on
eteläkorealainen rikosromaani. Päähenkilö Reseng on salamurhaaja. Toimialan organisointia kuvataan
seuraavasti:
”Ironista kyllä, kun kolme vuosikymmentä kestänyt diktatuuri kaatui, kun demokratia eteni harppauksin ja kansakunta valitsi jälleen presidenttinsä äänestämällä, salamurhateollisuus alkoi kukoistaa. Diktatuurin aikakaudella salamurhat olivat hiljaisia operaatioita: niitä toteutti muutama juonija, hallituksen tai armeijan kouluttamat palkkamurhaajat ja pari luotettavaa alihankkijaa. Itse asiassa toiminta oli niin pientä, ettei sitä voinut kutsua toimialaksi. [- -] Se, mikä kiihdytti salamurhateollisuutta, oli uusi demokraattisesti valittu siviilihallinto, joka halusi verhoutua oikeamielisyyden viittaan. Ehkä he kuvittelivat, että heille sallittaisiin kaikenlaiset hämäräpuuhat vain siksi, että hallitus ei ollut yhtä kuin armeija.”
Resengin
adoptioisä Vanha Supi järjesti salamurhia. Hänen toimipaikkansa oli kirjasto,
josta kukaan ei lainannut mitään. Reseng oli viettänyt lapsuutensa kirjastossa
ja siellä hän oli oppinut lukemaan. Hän luki edelleen, mutta sanoi, ettei
pitänyt kirjoista, vaan luki vain tappaakseen aikaa.
Vanha
Supi on vanhan koulukunnan mies. Alalle on tullut uusia toimijoita, joilla on
uudenlaista peitetoimintaa, uudenlaisia suhteita ja ulkomailta tuotettuja
halpoja työntekijöitä. Syntyy eturistiriitoja ja alamaailman sota on lähellä.
Resengin on valittava puolensa.
Vaikka Tappajissa on väkivaltaisia kohtauksia,
siinä on myös filosofinen puoli. Reseng miettii paljon elämäänsä ja sitä, mitä
oikeastaan haluaisi elämältä. Hänellä olisi ollut mahdollisuus valita toisin.
Nyt hän ei ymmärtänyt, mikä on tärkeää. Vanha Supi sanoi, että roistot eivät
mene helvettiin, vaan ovat siellä jo.
Minä
pidin Tappajista. Se on erilainen
rikosromaani. Erilaisuus tulee itämaisesta tunnelmasta, jota en osaa sen
kummemmin määritellä. Kirja on hyvin visuaalinen. Sen kohtaukset heräävät
kuviksi, eikä ole mikään ihme, että kirjasta on suunnitteilla elokuva.
Un-su Kim: Tappajat
 |
| Luetut.net |
Suomentanut Katariina Laurila
Like 2019, 335 s.
Koreankielinen alkuteos vuodelta 2010
Suomennettu englanninkielisestä käännöksestä The Plotters
***********
Maailmanvalloitus-haaste: Etelä-Korea.
Kas, tällainenkin on olemassa, ehkä pitäisi lukea (oma hupinsa on siinä, että lukee vieraista kulttuureista juurikin jotain genreittyneitä kirjoja, että miten niitä genre-elementtejä käsitellään)
VastaaPoistaLöysin Tappajat blogista Mummo matkalla. Oli hyvä löytö.
PoistaErikoista kyllä - aiheen makaaberiuden huomioonottaen - lukukokemus onnistui suureksi hämmästyksekseni liki herättämään sympatioita ammattitappajaa kohtaan. Melkomoinen taidonnäyte Un-su Kimiltä!
VastaaPoistaGenrensä ponteva ja kuvia kumartelematon tulokas.
Kiitos vinkistä! Huomasin tämän kirjan sinun blogistasi.
PoistaHirmu hyvä kirja minustakin! Sellainen, jonka voisi lukea uudemmankin kerran. Ei mitään tusinakamaa todellakaan.
VastaaPoistaKyllä, tehokas ja omaperäinen.
Poista