Vuoden 1994 nobelistilta Kenzaburō
Ōelta on suomennettu vain kaksi kirjaa. Romaanin M/T ja kertomus Metsän
ihmeestä luin pian sen ilmestymisen jälkeen. Hikarin perhe ei ole romaani, vaan esseekokoelma.
Hikari on Ōen esikoispoika.
Hänellä on synnynnäinen aivovamma, mutta hän on musiikillisesti lahjakas ja
hänestä on tullut säveltäjä. Hikari piti jo pikkulapsena klassisesta
eurooppalaisesta musiikista. Yksi kirjan luvuista on otsikoitu ”Beebee” ja ”Unpa”.
Beebee tarkoitti Beethovenia ja Unpa Chopinia. Kirjan kohokohta on vanhempien
ja Hikarin yhteinen matka Salzburgiin, Wieniin ja Pariisiin, kun Hikarin omia
sävellyksiä on jo julkaistu.
Hikarin
perheessä Ōe
kertoo vammaisen lapsen syntymän aiheuttamasta paniikista, myöhemmistä pienistä
riidoista, suuttumisista ja harmeista, mutta ennen kaikkea perheensä vahvuudesta
ja myönteisestä mielialasta sen jälkeen kun väistämätön on hyväksytty.
”On mielenkiintoista miten se, että yksi meistä on vammainen, on opettanut meidät muut toimimaan sangen luovasti. Esimerkiksi Hikarin sisar on vuosien mittaan kehitellyt lukemattomia keinoja hauskuuttaa veljeään kun tämä on pahalla tuulella. Pitkästä kotiharjoittelustaan huolimatta hän ilmoittautui opiskeluaikanaan vapaaehtoistyöhön vammaisten parissa ja tämän ulkopuolisen kokemuksen ansiosta hän kykenee huolehtimaan Hikarista entistä viisaammin ja osaa myös tarpeen tullen ottaa etäisyyttä veljeensä sanoakseen tälle vaikeitakin asioita. Lyhyesti sanottuna hän oppi mielestäni näkemään Hikarin paitsi perheemme vammaisena jäsenenä myös yhteiskunnan vammaisena jäsenenä.”
Vammaisuuden yleisestä ja yksityisestä
hyväksymisestä Ōe puhui myös eräässä konferenssissa. Muutenkin hän on
esiintynyt julkisuudessa, esimerkiksi televisiossa, kertoen mielipiteitään
vammaisen lapsen isänä. Hikarin perheen
esseet on julkaistu lääketieteellisistä aiheista kirjoittavassa lehdessä
nimeltä Sarawabi ennen niiden kokoamista kirjaksi.
Ōen puoliso Yukari Ōe on
kuvittanut kirjan viehättävillä piirustuksillaan perheestä ja monenlaisista
kukista.
Romaanista M/T ja kertomus Metsän
ihmeestä on kirjoitus ainakin blogeissa Sanojen keskellä, Kaisa Reetta T. ja
Keltainen kirjasto.
Kenzaburō Ōe: Hikarin
perhe
Englanninkielisestä
käännöksestä suomentanut Jaana
Kapari
Tammi 1997, 126 s.
Japaninkielinen
alkuteos vuodelta 1995
***********
Helmet-haaste: 29.
Japaniin liittyvä kirja tai sarjakuva.
Tämä kiinnostaa kovasti. Minulla on CP-vammainen poika, joten olen aina lukenut mielenkiinnolla vammaisten itsensä ja heidän perheidensä kirjoittamia omaelämäkerrallisia teoksia.
VastaaPoistaSinun kannattaa ilman muuta lukea tämä kirja.
PoistaMm, pitäisi tähänkin ehkä tutustua. Lukemassani novellikokoelmassa Teach Us to Outgrow Our Madness on parissa tarinassa mukana myös vammaisia lapsia ja isyyttä, joten on ammentanut myös fiktioonsa aiheesta...
VastaaPoistaNetistä lukemani perusteella Ōe on sivunnut aihetta useammassakin kirjassaan.
PoistaAhaa, tällainen on siis se toinen Ōelta suomennettu kirja. Mielenkiintoista, että nämä kaksi on valikoitu suomennettaviksi. Se kuva, mikä Hikarista välittyi M/T-romaanin perusteella, alkoi kyllä kiinnostaa.
VastaaPoistaŌen tuotantohan on laaja, joten siitä löytyisi paljonkin suomennettavaa näiden kahden lisäksi.
Poista