keskiviikko 6. marraskuuta 2019

Aravind Adiga: Valkoinen tiikeri

Valkoinen tiikeri on Booker-voittaja vuodelta 2008. Sain vinkin sen lukemiseen blogin Donna Mobilen kirjat Leenalta.

Balram saa lempi- tai haukkumanimen, kun kylän kouluun tullut tarkastaja huomaa että poika on ainoa, joka osaa jotakin.

Tarkastaja osoitti minua kepillään: ”Sinä, nuori mies, olet älykäs, rehellinen ja virkeä kaveri tässä rikollisten ja älykääpiöiden joukkiossa. Mikä on kaikkien viidakkojen harvinaisin eläin – olento joka ilmestyy vain kerran sukupolvessa?”
Mietin hetken ja vastasin:
”Valkoinen tiikeri.”
”Se olet sinä, tässä viidakossa.”

Balram ei saa nauttia koulunkäynnistä pitkään. Sukua valtansa alla pitävä isoäiti määrää hänet töihin kylän teesalonkiin tienaamaan rahaa perheelle.

Valkoisen tiikerin kuvaama elämä Intiassa on äärimmäisen jakaantunutta. Kylää hallitsee muutama rikas mies, jotka nyhtävät köyhiltä kaiken mitä voivat. Edes omia ääniään he eivät voi myydä vaaleissa, nekin myy aina joku muu. Nuoret lähtevät kylästä, jos pystyvät. Balram on yritteliäs ja pääsee yhden kotikylänsä mahtimiehen autonkuljettajaksi Delhiin. Asiat eivät ole siellä sen paremmin. Isäntä on isäntä ja palvelija on palvelija. Isäntä vaimonsa kanssa asuu luksushuoneistossa, mutta palvelija asuu torakoiden keskellä pimeässä kellarissa. Delhin kaduilla köyhät nukkuvat ulkona, kun yläluokkaan kuuluvat ajavat heidän ohitseen – tai ylitseen – ilmastoiduilla autoillaan matkalla uusimpaan kauppakeskukseen tai ravintolaan. Autonkuljettaja näkee kaikenlaista, muun muassa sen, miten isäntä lahjoo ministeriä saadakseen liiketoimensa kukoistamaan.

Balram vertaa köyhiä kanoihin häkissään. Hän haluaa pois kanahäkistä ja onnistuukin lopulta. Keino on kyllä varsin julma, mutta elämä on opettanut.

Vaikka Valkoinen tiikeri kohdistaa katseen Intian epäkohtiin, korruptioon ja valtaviin tuloeroihin, kirja ei ole synkkä. Sitä voisi jopa kutsua veijariromaaniksi. Tekstin rentous, letkeys ja joskus pilkahtava huumori keventävät.

Valkoista tiikeriä lukiessaan toivoo, että kirja on kärjistetty, mutta kun katsoo uutisia Intiasta, esimerkiksi viimeaikaista Delhin myrkyllistä savusumua, alkaa pelätä että todellisuus on vähintään yhtä kamala kuin kirjan kuvaama maailma.

Aravind Adiga: Valkoinen tiikeri
Suomentanut Tarja Teva
BTJ Kustannus 2009, 345 s.
Englanninkielinen alkuteos The White Tiger 2008

***********
Sijoitan Valkoisen tiikerin Helmet-haasteessa kohtaan 43. Kirja seuraa lapsen kasvua aikuiseksi.

9 kommenttia:

  1. Valkoinen tiikeri on pienoinen helmi, joka on jäänyt ehkä liian vähälle huomiolle. Slummien miljönäärihän tästä tulee mieleen, samoin täytyy tietysti verrata Arundhati Royn romaaneihin, joissa huumoria ei kuitenkaan ole ihan tähän tyyliin.

    Pelkään pahoin, kuten sinäkin, että romaanissa on enemmän totta, kuin haluaisin uskoakaan. Musta huumori on Valkoisessa tiikerissä niin mustaa, että pelottaa. Se on taitavasti kirjoitettu, viihdyttävä ja riipaiseva yhtä aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en ollut huomannut Valkoista tiikeriä Bookerista huolimatta. Olen tyytyväinen, että nyt tuli luetuksi.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Ole hyvä! Oikeastaan pitäisi kiittää Leenaa, jonka kommentti on alla. Häneltä minä sain vinkin.

      Poista
  3. Tämä ansaitsee kaiken huomion edelleen. Helposti unohtuvat uusien palkintojen ja uutuuksien vyöryssä tämän tapaiset muutaman vuoden takaiset. Tämä on helmi, kuten Elina tuossa sanoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä lukuvinkistä! Muuten olisi jäänyt minulta lukematta.

      Poista
  4. Tämä kirja kiinnostaa minua edelleen kovasti! Olen siis kerran aloittanut sen ja jätin melko alussa heti kesken. Jotenkin alku vaikutti niin sekavalta, etten vain kestänyt. Pitäisi vihdoin ottaa kirja uusintakokeiluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta kirja ei tuntunut sekavalta. Suosittelen yrittämään uudelleen!

      Poista
    2. Hyvä kuulla! Ehkä yritin lukea kirjaa väärään aikaan ja olin liian kärsimätön tmv. Ehdottomasti aion yrittää vielä uudelleen!

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.