maanantai 5. marraskuuta 2012

Olga Tokarczuk: Alku ja muut ajat


Alku ja muut ajat kertoo Alku-nimisestä kylästä, joka edustaa koko Puolaa. ”Länsirajan vaarana on ylpeyteen lankeaminen.” Itärajalla taas ” vaarana on typeryys, joka juontuu viisastelunhalusta.” Alun tapahtumia seurataan vuodesta 1914 lähelle mullistuksia, jotka kaatoivat Puolan sosialistisen hallinnon.

Kirjan rakenne on erikoinen. Lyhyet luvut on kaikki otsikoitu samalla tavalla: Genowefan aika, Misian aika, Tähkän aika, Linnanherra Popielskin aika, tai Pelin aika, Lehmusten aika, Neljällä jaollisten asioiden aika, ja niin edelleen.

Jonkinlaisena tarinan keskuksena on Genowefan ja hänen miehensä Mihałin mylly ja heidän sukunsa, johon muut henkilöt liittyvät kiinteämmin tai löyhemmin. Vaikka seurataan Puolan historiaa, niin mistään realistisesta kerronnasta ei ole kysymys. Kirja on täynnä mystiikkaa. Kylähuora Tähkästä tulee näkijä. Linnanherra Popielski pelaa yhden hengen luomispeliä. Näkki Pluszcz on jäänyt lampeen sielun kadotettua kartan tiestä hengen maailmaan.

Alku ja muut ajat käsittelee suuria asioita, luomista ja Jumalaa, ja tietysti aikaa, ihmisten ja eläinten olemusta ja jopa esineiden olemusta. Seuraavassa on ote luvusta Misian kahvimyllyn aika.
”Esineet ovat olioita toisesta todellisuudesta, jossa ei ole aikaa eikä liikettä. Esineistä näkyy vain pinta. Kunkin aineellisen objektin tarkoitus ja mieli määrittyvät kuitenkin sen kautta, mikä on piilossa, jossain muualla. Näin on myös kahvimyllyn kohdalla.
Kahvimylly on materian kappale, johon on puhallettu jauhamisen idea.”
Alku ja muut ajat on varmasti hieno kirja, mutta ei sellainen, jollaisia haluaisin lukea jatkuvasti. Olga Tokarczuk on ollut korkealla Nobel-veikkauksissa, enkä yhtään ihmettelisi, jos tämäntyyppinen kirjallisuus palkittaisiin.

Olga Tokarczuk: Alku ja muut ajat
Suomentanut Tapani Kärkkäinen
Otavan kirjasto 2007. 266 s.
Puolankielinen alkuteos Prawiek i inne Czasy, 2000

6 kommenttia:

  1. Minä luin tämä joskus blogin alkuaikoina ja olin kyllä kanssasi samaa mieltä, tässä kirjassa on paljon hienoa, mutta ei tällaisia jaksaisi lueka useampaa putkeen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja esimerkiksi väsyneenä tätä ei pidä yrittää lainkaan.

      Poista
  2. Minusta tämä oli tosi kiehtova, mutta eipä sitten kuitenkaan ole tullut luettua enempää Tokarczukia.

    Lukemisesta on jo sen verran aikaa, että olen unohtanut kirjan sisällöstä suurimman osan, mutta muistan varsinkin tuon näkin. Lisäksi ajatus omena- ja päärynävuosista on jäänyt mieleeni elämään. (Kai se oli tässä kirjassa? En käsitä, missä muuallakaan.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistat aivan oikein. Omena- ja päärynävuodet ovat tästä kirjasta.

      Poista
  3. Melko mystillistä ellei peräti myytillistä. Jos olisi vähän lyhyempi niin voisi vaikka kokeilla. Ehkä Valitut Palat tekee tästä lyhennelmän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mystillisyydestä huolimatta kirja on sujuvaa luettavaa. Voisit hyvin kokeilla.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.