Nadie quiere saber (Petra Delicado -sarja)

Nadie quiere saber (kukaan ei halua tietää) on espanjalaisen Alicia Giménez Bartlettin komisario Petra Delicadosta kertovan sarjan yhdeksäs osa. Olen lukenut kaikki aikaisemmatkin ja nyt näitä on alettu myös suomentaa. Sarjan kolme ensimmäistä osaa on ilmestynyt suomeksi.

Edellinen kirja El silencio de los claustros (luostareiden hiljaisuus) oli minulle pieni pettymys. Nimen mukaisesti sen aihe olisi vaatinut parempaa perehtyneisyyttä katolilaisuuteen ja sanastokin oli osittain hankalaa. Lisäksi kirjassa oli yksi sivujuoni, joka ei ollut minusta onnistunut. Nadie quiere saber on taas tasaista varmaa Giménez Bartlettia.

Petra Delicado ja hänen työparinsa Fermín Garzón saavat hoitaakseen viisi vuotta vanhan murhan tutkimukset. Juttu on aikanaan jäänyt ratkaisematta ja nyt tuomari haluaa avata tutkinnan. Uhri on ollut vanha arvostettu teollisuusmies, mutta murha on tapahtunut noloissa olosuhteissa miehen ollessa hyvin nuoren prostituoidun asiakkaana. Murhan perimmäinen syy ei ole kovin omaperäinen, mutta rikosvyyhti on kokonaisuudessaan monitahoinen.

Tutkimukset vievät Petran ja Fermínin muutamaksi päiväksi Barcelonasta Roomaan, jossa Fermín intoutuu enemmän turistiksi kuin poliisiksi. Kirjassa on paljon työtovereiden keskinäistä sanailua. Räväkkä ja helposti tulistuva Petra ja rauhallisempi Fermín täydentävät sopivasti toisiaan. Heidän yksityiselämässään on tapahtunut paljon muutoksia sitten sarjan alun. En kirjoita tähän, mitä muutoksia, jotta en pilaisi tulevien suomennosten lukemista.

Petra mietiskelee tässä kirjassa paljon poliisityön ja yksityiselämän yhdistämisen vaikeutta. Toinen toistuva aihe on epätasa-arvo, ei niinkään sukupuolten välinen kuin varakkaiden ja huonosti menestyvien välinen. Miksi toisilla on elämässä kaikki mahdollisuudet, kun taas jotkut näyttävät syntyneen uhreiksi? Äärimmäistä kylmyyttään esittelee tässä yksi sivuhenkilö:

”Lo sé, inspectora, lo sé; pero todas esas personas que han muerto pertenecen a un mundo marginal en el que morir no es nada tan extraordinario. Prostitutas, maleantes…”

(Tiedän, komisario, tiedän; mutta kaikki nuo kuolleet henkilöt kuuluvat marginaaliseen maailmaan, jossa kuoleminen ei ole mitenkään erikoista. Prostituoituja, pahantekijöitä…)

Viihdyin taas muutaman päivän Barcelonassa (ja Roomassa)  Petran ja Fermínin seurassa, ja toivon, että Giménez Bartlett kirjoittaa tätä sarjaa lisää.

Nadie quiere saber on jo kolmas kirja, jolla osallistun Rikoksen jäljillä -haasteeseen.

Alicia Giménez Bartlett: Nadie quiere saber

Booket 2014, 419 s

Ilmestynyt ensimmäisen kerran 2013