keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Marja-Liisa Vartio: Tunteet


Tunteet on Inkerin ja Hannun tarina. He tapaavat jatkosodan viimeisenä vuotena ja menevät kihloihin. Molemmat ovat kovin nuoria. Inkeri on maatalon tyttö. Hän on ylioppilas ja lähdössä seuraavaksi vuodeksi Helsinkiin yliopistoon. Hannu on varakkaan turkulaisen apteekkariperheen poika. Hannu kuuluu joukko-osastoon, joka on jostain syystä majoitettu maalle linjojen taakse. Sota näkyy kirjassa oikeastaan vain siinä, millaista kuhinaa sotilaat aiheuttavat pikkupaikkakunnan tytöissä.

Painotus on aluksi Hannussa, mutta siirtyy pian Inkeriin. Kihlaparin kohtaamiset ovat harvoja ja kummallisen riitaisia. Välillä Inkeri ei tiedä itsekään, onko hän vielä kihloissa vai ei.

Vaikka Vartiota pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden modernisteista, Tunteet on varsin perinteinen ja realistinen. Tapahtumat etenevät kronologisesti. Maaseutu ja kaupunki esiintyvät vastakohtina. Kaupungissa Inkerin opinnoista ei tule mitään. Hän sotkeutuu liikaa asuinkumppaninsa, näyttelijäopiskelija Turren elämään. Hienosteleva tuleva anoppi ei pidä maalaistyttö Inkeriä tarpeeksi hyvänä ainoalle pojalleen.

Opiskeluvuoden aikana Inkeri oppii paljon elämästä ja rakkaudesta. Tuttavuuden alussa Inkeri ja Hannu käyvät Olavinlinnassa ja silloin Inkerin käsitys on kovin romanttinen.
”Ja hän ymmärsi – joko elävältä haudattu tai virtaan hypännyt, ymmärsi: ne neidot rakastivat.”
Kun Inkeri matkustaa kesäksi kotiin maalle, hän kirjoittaa junassa Hannulle pitkän kirjeen, jossa ajatukset ovat muuttuneet realistisemmiksi.
”Me etsimme molemmat toisistamme ikuisesti täyttymätöntä haavekuvaa, lopulta itseämme, ymmärtämättä että haavekuva on haavekuva. Asia on yksinkertainen, kun sen nyt ymmärrän, mutta kuinka olisin sen silloin tiennyt?”

Marja-Liisa Vartio: Tunteet
Otava 1962, 384 s.

***********
Helmet-haaste: 45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja.

28 kommenttia:

  1. Kiva kun toit Vartion kirjan tänne blogimaailmaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vartiota voisi lukea enemmänkin. Tunteiden lisäksi olen lukenut vain Hänen olivat linnut.

      Poista
    2. Muistaakseni olen lukenut Hänen olivat linnut teoksen, mutta siitä on aikaa.

      Poista
    3. Hänen olivat linnut lienee se Vartion kirja, jonka useimmat ovat lukeneet.

      Poista
  2. En muista kuulleeni Marja-Liisa Vartion kirjoista aiemmin. Kuulostaa mielenkiintoiselta ja perinteiseltä kasvutarinalta sekä tuon ajan kuvaukselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajankuvasta esimerkiksi: tästä näkyy, millainen oli opiskelijoiden asuntotilanne Helsingissä sotien jälkeen.

      Poista
  3. En ole lukenut Vartiota, mutta pikaisen googlailun perusteella olisi ehkä syytä. :) Wikipedia mainitsi hänet kotimaisen romaanin uudistajaksi, joten voisi olla ihan kiinnostavaa kokeilla jotain hänen romaaniaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vartion kirjoista löytyy muitakin bloggauksia, esimerkiksi romaaneista Se on sitten kevät ja Kaikki naiset näkevät unia. Niistä voi katsoa vinkkejä.

      Poista
  4. Marja-Liisa Vartio on yksi niistä kirjailijoista, joiden kohdalla minulla on aukko sivistyksessäni. Nimeltä hänet toki tiedän, mutta tuo tunnetuin teos nyt vähintäänkin pitäisi lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti Vartiota ei enää tunneta kovin hyvin, vaikka hänellä on oma asemansa suomalaisessa kirjallisuudessa. Varsinkin romaania Hänen olivat linnut voin suositella.

      Poista
  5. Koitetaanpa uudelleen: eli kirjailija on nimenä tuttu, mutta yhtään kirjaansa en ole tullut vielä lukeneeksi. Tämä kuulostaa ihan mielenkiintoiselta, mutta olen huomannut viime aikoina hermostuvani herkästi nuorten kehitystarinoihin, varsinkin rakkauteen liittyen. En oikein jaksa sitä alun naiiviutta. Ehkä minusta on tulossa vanha? Ehkä vielä pitää lomalla vähän levätä ensin ja kokeilla sitten...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naiiviutta tässä on paljon. Jos kiinnostuit Vartiosta, sinun kannattaisi ehkä kokeilla jotain toista hänen kirjoistaan.

      Poista
  6. Vartio oli yksi suomalaisen proosan modernisteista, vaikka aloittikin runoilijana, ja ennätti lyhyen elämänsä aikana luoda laajan tuotannon. Olen lukenut kaikki hänen romaaninsa; suosikkini on varmaankin Kaikki naiset näkevät unia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämäpä on vahva suositus romaanille Kaikki naiset näkevät unia, kun tunnet Vartion tuotannon noin hyvin.

      Poista
  7. En muista, olenko lukenut Vartiolta mitään. Ainakin Kaikki naiset näkevät unia löytyy vanhempieni kirjahyllystä. Kiitos kun muistuttelet vanhemmastakin kirjallisuudesta, tämä herätti heti mielenkiintoni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä yritän aina välillä pitää esillä vanhempiakin kirjoja.

      Poista
  8. Vartio ei ollut minulle ennestään tuttu mutta kurkistus wikipediaan toi hauskan yllätyksen. Vartio on käynyt koulunsa samassa Nurmijärven yhteiskoulussa, jonka minä ja isäni olemme käyneet ja jossa äitini on ollut opettajana melkein koko opettajan uransa. Toki eri aikaan kuin Vartio :D Ihme, etten muista hänestä puhuttaneen kouluaikoina, luulisi koulun oman kasvatin kuuluneen äidinkielen pakolliseen lukemistoon.. Aleksis Kiveä kyllä luetutettiin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa tosiaan outoa, ettei koulun oman kasvatin tuotantoon ole panostettu. Mutta nythän sinä voit tutustua Vartioon, näin jälkikäteen.

      Poista
  9. Kuten näköjään monelle muullekin, minullekin Vartio on jäänyt aivan vieraaksi kirjailijaksi. Hänen nimensä ei herätä minkäänlaista mielikuvaa... Pitäisi varmasti tutustua edes yhden kirjan verran, tämäkin kuulostaa ihan mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vartion kirjasta Kaikki naiset näkevät unia tulee postaus ensi tiistaina Kirjablogit ja 101 kirjaa -projektissa blogissa Bibliofiilin päiväunia.

      Poista
  10. Hänen olivat linnut on nimeltä tuttu (olen ehkä nähnyt filmiversion, kun tuntuu niin tutulta). Muuten Vartion nimi ja tuotanto ovat minulle tuntemattomia. Olikin kiinnostavaa oppia hänestä (vietin hyvän tovin etsien lisätietoa). Surullista että hän menehtyi jo nelikymppisenä. Kiitos kiinnostavasta postauksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjasta Hänen olivat linnut on tosiaan tehty televisioelokuva. Pääosissa olivat hienot näyttelijät Eeva-Kaarina Volanen ja Raili Tiensuu.

      Poista
  11. Pitäisiköhän minun antaa Vartiolle vielä mahdollisuus ja lukea uudestaan joku kolmesta aiemmin kahlaamastani (Se on sitten kevät; Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö ja Hänen olivat linnut). Olin päättänyt sivistää itseäni, ja luin nuo samana kesänä joskus viime vuosisadalla. Luin, purin hammasta ja luin, ei iskenyt ;-)

    Vartio on kuitenkin sen verran liki-ikonisena pidetty, että ehkä olisi syytä tarkistaa tilanne. Ehkä tulevan vuoden kesällä...

    Minna /Kirsin Book Club

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun sinä olet tutustunut Vartioon noin hyvin, niin tarvinneeko sinun enää. Kaikki eivät voi pitää kaikista kirjoista, niin klassikoita kuin ne olisivatkin.

      Poista
    2. Juu, noinkin. Toisaalta minäkin olen saattanut 20+ vuodessa muuttua ;-) Ehkä.

      Poista
    3. Totta, elämänkokemus saattaa vaikuttaa paljonkin. Minä esimerkiksi arvostin Mukan teosta Maa on syntinen laulu vasta toisella lukukerralla, kun ensimmäisestä oli tuo sama 20+ vuotta.

      Poista
  12. Tämä kiinnostaisi kyllä juonellisesti ja tykkään lukea 60-lukuisia kirjoja. Mulla oli jokin aika sitten lainassa Hänen olivat linnut, mutten saanut sitä jostain syystä aloitettua ja palautin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vartiolla on monta lukemisen arvoista kirjaa. Kannattaa kokeilla, jos 60-lukuiset kiinnostavat.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.