torstai 1. toukokuuta 2014

Kuukauden nobelisti Grazia Deledda: Elias Portolu


Italialainen Grazia Deledda sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1926 toisena naisena Selma Lagerlöfin jälkeen. Elias Portolu oli ensimmäinen laajempaa tunnustusta saanut Deleddan teos. Se ilmestyi 1903. Deledda on sijoittanut tapahtumat Sardinian Nuoroon, joka oli hänen oma kotikaupunkinsa.
”Iloisia päiviä oli tulossa Nuorossa asuvan Portolun perheelle. Huhtikuun lopulla odotettiin kotiin Elias poikaa, joka oli kärsimässä rangaistustaan mannermaan vankilassa, ja lisäksi perheen nuorimman pojan, Pietron, oli määrä solmia avioliitto.”
Kirjan alku antaa viitteitä tulevasta. Elias rakastuu veljensä morsiameen, sittemmin vaimoon, Maddalenaan ja tunne on molemminpuoleinen.

Näkökulma on koko ajan Eliaksen. Hänen tunnetilansa vaihtelee rakastumisesta masennukseen ja vihaan. Halua ja lankeemusta seuraa suru ja häpeä ja lopulta itseinho. Kirjoitusajankohdan ja -paikan mukaan on luonnollista, että uskonnolla on suuri merkitys ihmisten ajatuksissa ja teoissa. Lopun ratkaisut ovat minusta katolisen uskonnon mukaisia. Aika kovan rangaistuksen Elias saa.

Loppua kohti Eliaksen vellominen omissa tunteissaan alkoi jo tuntua puuduttavalta. Kirjan alku on monipuolisempi ja iloisempi, kun siinä seurataan muitakin ihmisiä ja kuvataan paikallisia tapoja. Portolun perheen isän mielilauseita on: ”Se, joka ei juo, ei ole mies.” Viinistä nauttiva pappi Porcheddu neuvoo tanssimaan, laulamaan, viheltämään ja olemaan iloinen. Alussa on paljon luontokuvauksia, jotka näyttävät Sardinian kauniina, mutta joskus myös luonnoltaan ankarana asuinpaikkana.

Olen lukenut kaksi muutakin Deleddan teosta, Mariannan ja Äidin. Deleddan aiheena tuntuu olevan moraalisten ongelmien käsittely. Mariannan poikaystävä on rosvo, tosin hyvin pienestä rikoksesta rosvoksi joutunut, mutta rosvo kuitenkin. Äidin poika on pappi, joka ei pysty pitämään selibaattilupaustaan.

Deledda on ilmeisesti ollut aikanaan suosittu kirjailija Suomessakin. Hänen teoksiaan on käännetty useita. Blogikirjoituksia löysin seuraavat kaksi:

Pako Egyptiin, Kirjamielellä
Muratti, Kirja-aitta.

Grazia Deledda: Elias Portolu
Kustannusosakeyhtiö Kirja 1928, 236 s
Suomentanut Jalmari Hahl
Italiankielinen alkuteos Elias Portolu 1903

4 kommenttia:

  1. Olipa virkistävää lukea arvio vähän vanhemmasta kirjasta, josta en etukäteen tiennyt mitään. Hienoa, yksi teos ja sen tekijä on pelastettu unohdukselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukemistani Deleddan kirjoista pidän eniten Mariannasta. Voin suositella sitä, jos haluat itse tutustua Deleddaan.

      Poista
  2. Kiitos yllätyksestä! Enpä ollut Deleddasta edes tietoinen. Tämähän kuulostaa hyvin italialaiselta ja mielenkiintoiselta kirjailijalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Deledda taitaa olla nykyisin aika unohdettu. Minä olen kuitenkin pitänyt hänen kirjoistaan.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.