Anne Swärd: Vera

Olen lukenut aikaisemmin kaksi Anne Swärdin romaania, Kesällä kerran ja Viimeiseen hengenvetoon. Pidin niistä molemmista. Vera on outo ja kiehtova. Tarkoitan outoudella tunnelmaa, joka alkaa ensimmäisestä kohtauksesta, jossa päähenkilö Sandrine menee naimisiin Ivanin kanssa talvisessa Ruotsissa jäätävän kylmässä kesähuvilassa Ivanin perheen omistamalla saarella, jonne mennään soutuveneillä jäänmurtajan tekemää väylää pitkin. Saksassa Nürnbergin oikeudenkäynti on menossa. En päässyt alkujakson nostamasta tunteesta irti lukemisen aikana.

Sandrine on minäkertoja, mutta hän pysyy etäisenä. Hänen nimensäkin paljastuu melko myöhään. Hän on tullut pakolaisena Ruotsiin ja päätynyt hyvin pian naimisiin rikkaan Cederin perheen vanhimman pojan kanssa. Sandrinen tausta paljastuu takaumissa. Hän on alun perin ranskalainen, satamakaupungin köyhästä perheestä. Isä on puolalainen merimies. Sodan uhatessa äiti lähtee kolmen tyttärensä kanssa Puolaan isän vuoristossa sijaitsevaan kotikylään. Sodan aikana siellä tapahtuu jotakin sellaista, jonka Sandrine haluaa salata niin kauan kuin mahdollista.

”Se joka toivoo, on aina peloissaan, mutta viimein pääsen ainakin toivosta eroon, sen sijaan mieleni täyttää toivottomuuden tasainen rauha, kuin eläimellä, jota joku vakaakätinen taluttaa teuraaksi, joku joka on rauhallisesti ja tyynesti ottanut komennon itselleen.”

Sandrinelle on tapahtunut ja tapahtuu paljon, mutta iso osa kirjasta on Sandrinen tahdottoman tuntuista oleskelua Cederin talossa Strandvägenillä. Tuntuu, että hänen ainoa tavoitteensa on menneisyyden salaaminen. Suhde mieheen on kummallinen, varovainen ja  puhumaton. Lukija ymmärtää syyn ennen kuin Sandrine. Sandrine ajautuu tilanteesta toiseen tekemättä päätöksiä, kunnes lopulta hänen on pakko toimia.

Swärd on taitava kirjailija. Kutsuin kirjaa oudoksi, mutta en tarkoita huonoa. Se piti otteessaan niin, että halusin tietää, mistä on kysymys. Ihan lähelle Sandrinea en päässyt, kuten eivät päässeet Cederin talon ihmisetkään.

Miksi kirjan nimi on Vera, eikä Sandrine? Sen saa selville lukemalla.

Anne Swärd: Vera

Suomentanut Jaana Nikula

Otava 2018, 373 s.

Ruotsinkielinen alkuteos Vera 2017

*********** 

Helmet-haasteen kohta 9. Kirjassa kohdataan pelkoja.

Verassa toinen maailmansota ja sen seuraukset ovat niin tärkeitä, että kirja sopii Jokken Rauhan haasteeseen.