 |
| Vasemmalta: Lindstedt, Statovci, Matikainen-Soreau, Zambrano ja Blåfield |
Helsingin Kirjamessujen teemana on tänä vuonna valta. Kuuntelin muutaman siihen liittyvän ohjelmanumeron. Otsikolla Identiteetit, ihmissuhteet: keiden äänet kuuluvat suomalaisessa kirjallisuudessa? keskustelivat kirjailijat Laura Lindstedt ja Pajtim Statovci, tutkija Maimouna Matikainen-Soreau, Téri Zambrano POC-lukupiiristä (POC = people of colour) ja messujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield. Keskustelussa todettiin muun muassa, että vähemmistöön kuuluvan kirjailijan on vaikea saada kirjojaan kustannetuksi ja sitten kun saa, häntä pidetään kulttuurinsa edustajana, mikä on yksinkertaistus. Päivälehtien käyttämästä vallasta oli kysymys keskustelussa Kritiikin klikit. Keskustelijoina olivat Helsingin Sanomien Aino Miikkulainen, Turun Sanomien Tuomo Karhu ja Ylioppilaslehden Adile Sevimli, haastattelijana kriitikko Ville Hänninen. Kritiikit vähenevät esimerkiksi siksi, että lehtien kustantaminen keskittyy ja sama kritiikki ilmestyy monessa lehdessä. Kritiikkien saamia klikkauksia seurataan, eivätkä ne ole lehtien luetuinta aineistoa. Tämä keskustelu kiihtyi lopuksi, kun puhuttiin tietokirjojen kritiikkien vähyydestä.
Pienkustantamopaneeli liittyi myös valta-teemaan. Pienkustantamot julkaisevat kirjallisuutta, joka ei pääse suurten kustantamojen ohjelmaan. Kääntäjä Kaija Anttosen kustantamo Kieletär Inari julkaisee saamesta suomeksi käännettyjä kirjoja. Latvialaista kirjallisuutta suomentaa ja julkaisee Mirja Hovila. Hänen kustantamonsa on Paperiporo. Heikki Karjalainen suomentaa englannista ja julkaisee Moebius-kustantamossaan omien sanojensa mukaan "hyvää kirjallisuutta". Terra Cognita oli paneelin ainoa kustantamo, jonka tiesin ennestään. Kimmo Pietiläisen kustantamo on erikoistunut luonnontieteeseen ja tekniikkaan.
Valtaa sivuttiin myös Outi Hytösen vasta ilmestyneen Annikki Kariniemen elämäkerran esittelyssä, jossa puhuttiin biofiktion ja elämäkerran eroista ja kirjailijan vastuusta lukijalle, kun hän luo kuvaa kohteestaan.
 |
| Oikealta: Kolari, Kallio, Järvinen ja haastattelija (jonka nimi meni minulta ohi) |
Tekoälykeskusteluja kuuntelin kaksi. Ensimmäisessä uudet kirjat julkaisseet Aleksi Kallio ja Jukka Kolari sekä Petteri Järvinen puhuivat siitä, mitä tekoäly on, miten se on kehittynyt, miten se eroaa ihmisestä ja millainen uhka se on. Toisen keskustelun otsikko oli Tietokirjojen ja tutkitun tiedon merkitys tekoälyn aikakaudella. Siihen oli saatu Petteri Järvisen lisäksi keskustelijoiksi filosofi Maija-Riitta Ollila ja tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos. Siitä jäi mieleen mm. tekoälyn kutsuminen "sana-arvauskoneeksi", tekijänoikeusongelmat, jotka ovat jo johtaneet oikeusjuttuihin, ja ajatus, että tekoäly vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme etiikan. Asiantuntijoiden puhetta olisi mielellään kuunnellut kauemmin kuin parikymmentä minuuttia. Tällaisista suurista aiheista kirjamessuilla voisi olla pitempiä keskusteluja.
Suosikkiaiheitani kirjamessuilla on kääntäminen. Ville Keynäs on tehnyt kulttuuriteon suomentaessaan Georges Perecin romaanin Häviäminen. Se on kirjoitettu ilman ranskan yleisintä kirjainta e. Keynäs suomensi kirjan ilman suomen yleisintä kirjainta a. Hän puhui kääntämisen prosessista ja vaikeuksista ja kertoi selventäviä anekdootteja. Toinen kuuntelemani kääntämiskeskustelu käsitteli Annie Ernaux'ta. Suomentaja Lotta Toivanen sanoi, että käännöksessä jokainen sana on tärkeä, koska Ernaux'n tekstit ovat lyhyitä ja kieli eleetöntä ilman maalailua. Toivanen hioo suomennostaan niin, että editointikierroksia voi olla jopa kymmenen.
Tässä oli vain muutama poiminta torstain ja perjantain ohjelmasta. Jatkan messuilua ja kirjoittamista sunnuntaina.
